10. kesä, 2014

Tuulivoiman vaikutuksista Pyhärannassa

Tuulivoiman aiheuttamat terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Sosiaali- ja Terveysministeriön toukokuussa 2014 antaman uusimman kirjallisen lausunnon mukaan, tuulivoimaloita ei tule rakentaa 2 kilometriä lähemmäs asuinrakennuksia. Mikäli Pyhärantaan suunnitellut tuulivoimahankkeet toteutuisivat, olisi niiden etäisyys lähimpiin asutuksiin vain 650 metriä. Kunnan maapinta-alasta puolet jäisi tälle kahden kilometrin melualueelle, mukaanlukien Rohdaisten koulu ja päiväkoti.

Pyhärannan kunta ei tule taloudellisesti hyötymään näistä tuulivoimaloista. Kunnan arvioitu laskennallinen kiinteistöverotuotto on ensimmäisenä vuonna 6.300 eur per tuulivoimala. Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuotto lasketaan seuraavalla tavalla:

3.600.000 eur (3MW tuulivoimalan kokonaishinta)

- 2.700.000 eur (vähennetään tuulivoimalan turbiinin ja siipien kustannukset)

= 900.000 eur (rungon, konehuoneen lasikuitukuoren ja perustuksen kustannukset)

- 270.000 eur (vähennetään 30%:n poistot)

= 630.000 eur (kustannus, josta lasketaan kiinteistövero)

6.300 eur (Pyhärannan kiinteistövero on 1% x 630.000 eur)

Kahdeksan tuulivoimalan osalta kokonaistuotto olisi 50.400 eur ensimmäisenä vuotena. Sen jälkeen tuotto laskee joka vuosi 2.5%:ia sekä vuotuisen inflaatiovähennyksen verran, jolloin 10 vuoden jälkeen näiden kahdeksan tuulivoimalan kokonaistuotto olisi enää noin 35.000 eur. Kunnan johto on tehnyt tuotto-oletukset alusta asti virheellisesti ja kunnanhallituksen puheenjohtaja on useaan otteeseen ilmoittanut kahdeksan tuulivoimalan kiinteistöverotuoton kunnalle olevan 200.000 – 250.000 eur per vuosi. Lisäksi kunnanjohtaja ei ole, pyynnöistä huolimatta, halukas kertomaan näiden tuulivoimaloiden tuottolaskelmia eikä niihin liittyviä riskejä.

Tuulivoimayhtiö PyhärantaTuuli Oy on noin vuosi sitten perustettu yhtiö, jonka osakepääoma on 10.000 euroa. Yhtiön omistus, hallituksen miehitys ja toimitusjohtajuus on yhden henkilön varassa. Yhtiö ei ole myöskään nimittänyt esim. tilintarkastajaa toiminnalleen. Yhtiö on käytännössä varaton toimimaan minkäänlaisessa roolissa paljon pääomia vaativassa voimalaprojektissa. Kuka korjaa tuulivoimalat pois maastosta, jos tuulivoimayhtiö menee konkurssiin tai viimeistään 10 - 12 vuoden kuluttua, kun tuki loppuu ja yhtiö ajetaan tarpeettomana konkurssiin? Maanomistajilla tuskin on rahaa tällaiseen tuulivoimaloiden satojatuhansia maksavaan purkutyöhön. Käytön jälkeen tuulivoimaloiden valtavat betoniperustukset (n. 600 m3) on tarkoitus jättää luontoon, lisäksi tuulimyllyt on suunniteltu osittain herkille pohjavesialueille ja turbiineissa on useita tonneja ympäristölle haitallisia nesteitä ja jotka syttyessään saattavat aiheuttaa metsäpaloja.

Tuulivoimassa ei ole mitään ekologista. Käyttöasteet ovat jopa alle 20 %:ia ja säätövoimaa (ydinvoimaa ja kivihiiltä) tulee olla ilman viivettä aina käytössä. Ainoa asia mikä pitää tuulivoimateollisuuden käynnissä, ovat yhteiskunnan verovarat. Keväällä päätetyt lapsilisäleikkaukset tulisi katettua moninkertaisesti tuulivoiman vuotuisilla tukiaisilla.

Tuulivoimaloiden läheisyys, määrä, koko ja keskittyminen Pyhärannan kokoiselle pienelle alueelle romahduttavat kiinteistöjen arvoja noin 30 %:lla koko kunnan alueella. Tämä tarkoittaa valtavia henkilökohtaisia tragedioita, konkursseja jne. Myös liiketoiminta tulee koko kunnan alueella kokemaan merkittäviä takaiskuja kasvaneiden rahoituskustannusten, laskevien vakuusarvojen sekä yleisesti heikentyneen toimintaympäristön takia.

Tuulivoimaloiden tarvitsemat 15 m leveät tiet ja yli 30 m laajat kääntöpaikat sekä jalkapallokentän kokoiset pystytysalueet vaativat laajoja metsän raivauksia. Tuulivoimaloiden takia Pyhärannan idyllinen maalaismaisema muuttuu tuottamattomaksi tuulivoimateollisuusalueeksi. Asukkaiden liikkumista maastossa rajoitetaan, koska suunniteltujen tuulivoimaloiden suojavyöhykkeiden sisään jää seitsemän prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Pyhärannan kunnanjohtajan järjetön visio on, että Pyhäranta tunnetaan tuulivoimaloistaan. Tuulivoimapaikkakunta ei ole kiinnostava ja siksi Pyhärannan kunnasta tulee yhä voimakkaammin muuttotappiollinen. Tällaista syöksykierrettä ei pystytä katkaisemaan, verotulot pienenevät, kustannukset kasvavat, julkinen velka lisääntyy – koko kunta näivettyy. Tätä tulevaisuutta ei pidä hyväksyä.

Juha Pakomäki, Pyhäranta