TUULIVOIMATIEDOTE KUNTALAISILLE NO. 3


Aiemmasta ilmoituksestaan huolimatta, kunnanjohtaja Pauliina Sarilo käsittelee kunnan tuulivoimahankkeita kunnan Uutisankkuri-lehden numerossa 6/2014. Koska kirjoitus on ainakin osittain julkinen vastaus ProPyhäranta-Yhdistyksen puheenjohtajan kunnanjohtaja Sarilolle viime keväänä esitettyihin kysymyksiin, olisimme halunneet tuoda esiin vastineemme saman lehden sivuilla. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska kunnan tiedotuspolitiikka kieltää tämän vastineen julkaisun kunnan Uutisankkuri-lehdessä 7/2014.


Kirjoituksensa alussa kunnanjohtaja viittaa "osittain vääriin tietoihin", jotka kunnan tuulivoimahankkeiden osalta sinänsä pitävät paikkansa. Kunnan edustajien, mm. kunnanhallituksen puheenjohtajan antamat lausunnot lehtihaastatteluissa ja eri esitystilaisuuksissa ovat kunnan tuotto-odotusten osalta olleet merkittävästi virheellisiä (Uudenkaupungin sanomat 24.4.2014).


Myös kunnanjohtajan kirjoituksessaan antamat arviot ovat hyvin yksipuolisia ja vajavaisia. Tuulivoimaloista maksetaan kiinteistöveroa. Laskukaava ei ole monimutkainen, jos asian haluaa ymmärtää oikein. Kirjoituksessa annettu tuottoluku, n. 6.600 euroa per tuulivoimala, on oikeansuuntainen, joskin yläkanttiin. Kertomatta jää kuitenkin se, että saatava tuotto pienenee heti ensimmäisen vuoden jälkeen voimaloista tehtävien poistojen ja inflaation takia. Esimerkiksi 10 vuodessa arvioitu tuottoluku laskee noin kolmanneksen, vajaaseen 4.400 euroa per tuulivoimala.


Mutta tuottoja, samoin kuin mahdollisia purkukustannuksia, maksetaan vain, jos voimalayhtiöt ovat maksukykyisiä. Tilanteessa, jossa voimalayhtiö ajautuu vaikeuksiin ja maksuja ei saada, jäävät purkukustannukset maanomistajien harteille. Kyse on aina satojen tuhansien eurojen kustannuksista. Maksujen epävarmuus tuulivoiman osalta on huomattava riski.


Kaupallisesti tuulivoima on täysin kannattamatonta niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Valtio maksaa tuulivoimayhtiöille tulevina vuosina n. 2.000 miljoonaa euroa tukea, joka kerätään korotetulla sähköverolla jokaiselta suomalaiselta. Kirjoituksessa mainitaan ansiokkaasti voimaloiden nimellistehot. Valitettavasti viralliset mittaukset osoittavat, että hyötysuhteet voimaloissa ovat olleet vain n. 15% - 20%:n välillä. Alhainen käyttöaste johtuu voimaloiden vikaherkkyydestä, tuulemattomuudesta sekä äänisaasteesta, joka aiheuttaa sen, että voimaloita voidaan melun takia useilla alueilla käyttää vain päiväsaikaan.


Tehottomuutta arvioitaessa tulee myös muistaa, että voimaloissa tarvitaan jatkuvasti sähköä mm. vaihteistoöljyn ja hydraulisten jarrujen lämmitykseen, mekaanisten osien voiteluun sekä keinotekoiseen pyörittämiseen pitempiaikaisten pysähdysvaurioiden välttämiseksi. Myös lapojen lämmitys sekä vartiointi- ja valolaitteet tarvitsevat energiaa. Heikosti tuottavat voimalat muuttuvat ajoittain sähköntuottajista sähkönkuluttajiksi. Silloin kun ei tuule, säätövoimana pyritään käyttämään vesivoimaa, joka on jo hiilidioksidipäästötöntä. Isojen hiili- ja ydinvoimaloiden tehoja ei säädellä tuulenvaihteluiden mukaan. Joten tuulivoimalla ei ratkaista tavoitetta Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Vuonna 2013 tuulivoiman osuus Suomen kokonaissähkön tuotannosta oli n. 1%:ia. Suunnitellun 2.000 miljoonan euron tukirahalla tuulivoiman osuus nousee vain n. 3%:iin. Siksi tuulivoima ei korvaa mitään muuta energiamuotoa.


Eniten kirjoituksessa pistää silmään kunnanjohdon itsekkään yksipuolinen sekä piittaamaton asenne kuntalaisia kohtaan. Voimalahankkeiden prosessia esitellään tarkasti. Kunnanjohtaja nostaa esille myös Pyhärannan kunnan strategiatyöryhmän teettämän kyselyn, jossa kuntalaisille oli kerrottu suunnitteilla olevasta tuulivoimasta sekä siitä saatavasta kiinteistöverotulosta. Tämän pohjalta oli kysytty mielipidettä tuulivoiman kaavoittamisesta ja myllyjen realistisesta mitoituksesta. Varauksettoman positiivisesti tuulivoimaan suhtautui 40 kyselyyn vastanneista. Kunnanjohtajan vetämä työryhmä on käyttänyt teettämänsä kyselytutkimuksen tuloksia (vain n. 2% yli 15-vuotiaista kuntalaisista kannattaa tuulivoimaa!) valtuuston yksimielisesti hyväksymän Pyhäranta 2025 -strategian valmistelun pohjana. Tuulivoima on kirjattu strategiaan merkittävänä Pyhärannan imagovalttina. Toisin kuin kunnanjohtaja Tuulivoimakatsauksessaan kertoo, on tuulivoimasta Pyhärannassakin siis jotain jo päätetty.


Sen sijaan, että kuntapäättäjät pähkäilevät mainittua ensimmäisen vuoden kiinteistöverotuloa, tulisi heidän miettiä tuulivoimaloiden kokonaisvaikutusta kuntaan ja kuntalaisiin. Tämä imago aiheuttaa sen, että yksittäinen kuntalainen menettää helposti vastaavan summan kiinteistönsä arvonlaskuna, kun tuulivoimala ilmestyy naapuriin. Usean kilometrin etäisyydellä kiinteistöjen arvonlaskut ovat tilanteesta ja paikasta riippuen 10% – 40%. Faktaa ja tilastoja on jo hyvin saatavilla Suomesta esim. Raahesta ja Porista sekä laajalti Euroopasta pitkältäkin aikaväliltä.


Huhtikuussa 2014 sosiaali- ja terveysministeriön antaman lausunnon mukaan tuulivoimaloita ei tule rakentaa 2 km lähemmäs asuinrakennuksia. Pyhärannassa suunnittelun lähtökohtana on tuulivoimaloiden maksimaalinen, jopa Varsinais-Suomen tuulivoimamaakuntakaavan mitoituksen ylittävä lukumäärä. Mikäli suunnitellut PyhärantaTuulen tuulivoimalat toteutuisivat, olisi niiden etäisyys asutukseen lyhimmillään vain n. 650 m. Hyötytuulen Kakojärven tuulivoimalakaavassa vastaava etäisyys on vieläkin lyhyempi. Kun jokaisen suunnitellun tuulivoimalan ympärille sijoitetaan STM:n suosittelema suojaetäisyys, syntyy yhteenlaskettuna muuhun rakentamiseen kelpaamaton melualue, jonka sisään kunnan kokonaispinta-alasta jää n. 50%, mukaan lukien mittava määrä asuntoja, loma-asuntoja sekä mm. Rohdaisten koulu ja päiväkoti.


Tonttimaan, myös vapaa-ajan, arvo tulee romahtamaan näiden melualueiden ulkopuolellakin. Samoin motivaatio kiinteistöjen rakentamiseen ja huoltoon tulee laskemaan niiden reaaliarvon kanssa. Riskien kartoittamisessa tulisi huomioida kunnan verotulojen väheneminen, jatkuva muuttotappio ja elinkeinotoiminnan vetovoimaisuuden heikkeneminen. Pyhärannan kunta tulee menettämään merkittäviä tuloja myös matkailussa samalla kun kuntalaisten terveydenhuoltokustannukset kasvavat rasitteeksi.


Tuulivoimakatsauksessaan kunnanjohtaja Sarilo pitää hyvänä sitä, että tuulivoimasta keskustellaan aktiivisesti. ProPyhäranta-Yhdistyksen tuulivoimarakentamisen vastaiseen adressiin on 6.8.2014 mennessä kerätty 1206 nimeä. Allekirjoittaneista 560 on kunnan alueella asuvia. Tämä luku vastaa n. 31% yli 15-vuotiaista asukkaista. ProPyhäranta-Yhdistys jatkaa mielellään aktiivista keskustelua tuulivoimasta myös näiden kuntalaisten puolesta.


Valitettavasti jo toistamiseen kunnanjohto estää yhdistykseltä tilaisuuden avoimeen tuulivoimakeskusteluun. Tästä syystä ProPyhäranta-Yhdistys järjestää Pyhärannan Kirikalliolla kaikille kuntalaisille avoimen tuulivoimaillan ma 1.9.2014 klo 18.00. Tilaisuuden tarkoituksena on saada aikaiseksi aidon avointa keskustelua tuulivoimasta ja samalla jakaa faktaa tuulivoiman tuotannon haitoista sekä hyödyistä. Tervetuloa!


ProPyhäranta-Yhdistys

Jos et ole vielä allekirjoittanut adressia, käy heti allekirjoittamassa se osoitteessa:
http://www.adressit.com/allekirjoitukset/vastalause_tuulivoiman_rakentamisesta_pyharantaan/